Suomi on maallistunut viime aikoina merkittävää vauhtia. Maallistuneella suomalaisella ei ole juuri mitään omakohtaista kosketusta uskontoon. Tavallisen, varsinkin suuremmissa kaupungeissa asuvan ihmisen kosketus uskontoon tulee pelkästään tiedotusvälineiden kautta. Tämä kylläkin koskee vain aikuisia, koska muun muassa peruskouluissa uskonto on merkittävästi läsnä. Voi jopa sanoa, että peruskoulussa on aivan oma uskontoilmasto.

 

Maallistuneen suomalaisen elämään eivät juurikaan vaikuta erilaiset uskonnolliset juhlat, eivätkä he tiedä, mikä on jonkin pyhäpäivän todellinen merkitys. Tiedetään, että joulua vietetään kristillisessä viitekehyksessä Jeesuksen syntymän takia, mutta kristillisyys ei näy mitenkään joulun vietossa. Olen aivan varma, että todella harva evankelis-luterilaisen kirkon jäsen tietää, milloin paastoa vietetään ja mitä sen viettäminen edellyttäisi kristityltä. Kun uskonnon vaikutus arkipäivään ja tapoihin katoaa, katkeaa uskonnon valta ihmiseen.

 

Tämän kaltaisessa ympäristössä saattaa aikuiselle suomalaiselle muodostua virheellinen näkemys, ettei uskonnolla olisi valtaa ja merkitystä yhteiskunnan suuntaan. Samalla saattaa jäädä kuvitelma, ettei evankelis-luterilainen kirkko ole kiinnostunut yhteiskunnan suunnasta, eikä siitä, mitä eduskunta päättää.

 

Kirkko on erittäin merkittävä vallankäyttäjä, mistä omalta osaltaan kertoo elinkeinoministeri Olli Rehnin vastaus Helsingin Sanomien kysymykseen ”Paljasta kulissien takainen vallankäyttäjä?” Rehnin vastaus oli: ”Sellainen on arkkipiispa. Hän ja kirkko ovat merkittäviä vallankäyttäjiä työmarkkinakysymyksissä. Arkkipiispa kuuluu työmarkkinakentän nelikantaan.”

 

Suomessa evankelis-luterilaisella kirkolla on huomattavasti suurempi valta yhteiskunnan rakenteissa ja kabinetissa, kuin ihmisten mielissä. Aivan toisin on islamissa.

 

Uskonnottomien kannattaa seurata tarkalla korvalla, miten kasvava muslimiväestö muuttaa uskontoilmastoa Suomessa. Tänne tulleet muslimit ovat huomattavasti enemmän sitoutuneita uskontoonsa, kuin Suomen kristityt. Tämä jo itsessään nostaa uskontoa enemmän yhteiskunnalliseen ja arkipäivän keskusteluun.

 

Kristitty ei tiedä, mikä on helluntai - Ramadan on muslimille aivan selvä asia ja sitä vietetään. Samoin muslimille on aivan kauhistus, jos hän syö sianlihaa. Muslimi on paljon tiukemmin sitoutunut uskontoonsa mielen, tapojen ja arkipäivän kautta, kuin kristitty.

 

Olisi erittäin hienoa, jos muslimit pystyisivät maallistumaan aivan samalla tavalla kuin kristityt Suomessa. Paras muslimi on maallistunut muslimi tai vielä parempi on ex-muslimi. Koska muslimien maallistuminen ei ole näköpiirissä, meidän pitää luottaa maallistuneeseen yhteiskuntaamme ja pyrkiä maallistamaan Suomea entistä enemmän.  

 

Parhaiten olemme turvassa eri uskontojen vaikutukselta, kun meillä on sekulaari yhteiskuntajärjestys, jossa uskonnot saavat toimia, mutta niillä ei ole mitään vaikuttamisen mahdollisuutta valtion asioihin.